Kalevan kisoissa miesten keihäskarsinta herätti kritiikkiä – naisten seiväskilpailu tarjosi yllätyksiä

Jyväskylän Harjun stadionilla käytävät Kalevan kisat tarjosivat lauantaina runsaasti yleisurheilun SM-mitaleja. Kilpailut toimivat samalla kilpailun ja harjoituksen rajapintana kansallisella tasolla, sillä huipputason urheilijat keskittyvät jo Euroopan mestaruuskisoihin.

Ilta-Sanomat kokosi arvioita ja havaintoja päivän tapahtumista arvostetun tuomioraadin voimin, johon kuuluivat toimittajat Joonas Kuisma ja Topias Mikkonen sekä asiantuntija Lauri Hollo.

Miesten keihäänheiton karsinta herätti voimakkaita tunteita. Karsintaraja oli asetettu vaatimattomaan lukemaan 75 metriä, mutta ainoastaan yksi kilpailija, Teemu Narvi, onnistui ylittämään tämän rajan tuloksella 75,74 metriä. Finaaliin pääsy vaati vain 69,41 metriä, mikä on harvinaisen matala vaatimustaso. On jopa mahdollista, että Kalevan kisojen Suomen mestaruus ratkeaa tuloksella alle 80 metriä, mikä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1987, jolloin Tapio Korjus voitti 78,34 metrin heitolla.

Tämä tilanne sai tuomioraadin kuvailemaan keihäskarsintaa suorastaan häpeälliseksi ja pettymykselliseksi esiintymiseksi, joka ei täytä SM-kilpailujen odotuksia. Sääkin oli vielä kelvollinen karsinnan aikana, mikä ei ennusta hyvää finaalin tulostasolle.

Naisten seiväskilpailu venyi yli kolme tunnin kestäneeksi kilpailuksi sadekuurojen takia. Wilma Heltelän voitto korkeudella 470 senttiä on kansainvälisesti erittäin arvostettu saavutus ja osoittaa vahvaa kuntoa tuleviin EM-kisoihin. Elina Lampelan pronssitulos 445 senttiä on lajin Kalevan kisojen historian paras.

Heltelä ennusti kilpailun aikana, että menestyäkseen tarvitaan noin 450 senttimetriä, mutta sateen ja tuulen vuoksi olosuhteet vaikeutuivat oleellisesti, mikä vaikutti suorituksiin sekä ennusteisiin.

Kalevan kisat tunnetaan kansallisena mittarina, jolla moni harrastelija ja kansallisen tason urheilija kilpailee, mutta maailmanhuippu on jo siirtynyt EM-kisoihin. Tästä johtuen kilpailuissa ei usein nähdä huippusuorituksia tai yleisön suurta kiinnostusta. Ilona Monosen 3000 metrin estejuoksuvoitto oli käytännössä kovatehoinen harjoitus ajalla 9.46,76.

22-vuotias Elias Mäkikokko, joka aloitti yleisurheilun vasta vuosi sitten, teki vaikutuksen voittamalla 400 metrin SM-hopeaa ajalla 46,63. Mäkikokko on noussut nopeasti Suomen kärkinimeksi, ja häntä pidetään lupaavana kykyä haastamaan vuosikymmeniä vanha Suomen ennätys 45,49 markkaa.

Sade, tuuli ja kylmyys vaikeuttivat monien kilpailijoiden suorituksia. Useat vilppilähdöt pikajuoksussa sekä muut pyssyn pamaukset aiheuttivat hämmennystä, mutta diskauksia nähtiin yllättävän vähän. Antti Sainio hylättiin, koska hän kaatoi aidalla viereisen kilpailijan.

Harjun stadionin arkkitehtuuri sai kiitosta erityisesti luonnonkauniiden havupuiden ja kansallisromanttisen taivaan ansiosta, jotka luovat paikalle ainutlaatuisen ilmapiirin. Toisaalta kenttäkuuluttajan sopimattomat päivitykset ja kommentit toivat esiin tarvetta parantaa tilaisuuden järjestelyjä ja viestintää.

Lopuksi jää nähtäväksi, miten sääolosuhteet vaikuttavat sunnuntain kilpailuihin, joiden ennustetaan olevan vieläkin vaikeammat Forecan mukaan.

Suomen yleisurheilun Kalevan kisat tarjosivat jälleen runsaasti keskusteltavaa, onnistumisia ja pettymystä kansallisella tasolla, kun katseet siirtyvät kohti tulevia EM-kilpailuja.